Zodiakin kevään viimeisenä ensi-iltana nähdään katautanssiryhmä Will Funk for Foodin esitys A Fistful of Funk. Kysyimme teoksen koollekutsujilta Akim Bakhtaouilta ja Wilhelm Blombergilta muutaman kysymyksen esityksen taustoista ja teemoista.

- Will Funk For Food ja 15-vuotisjuhlat. Mitä ryhmälle kuuluu?

Akim Bakhtaoui: Uskomatonta mutta totta ja vieläkin ollaan pystyssä! Sanoisin, että aika hyvää kuuluu kun miettii ryhmän alkuvaiheita: meistä osa on silloin ollut todella nuoria, 12,- 13-vuotiaita, ja osa vähän vanhempia, ja nykyään kaikki on tällaisia aikuisia miehiä. Tuntuuhan se aika hurjalta, että tässä ollaan vielä. Ja monella meistä on tällä hetkellä isyys hyvin lähellä oleva teema: kuudella meistä on jo lapsia.

Wilhelm Blomberg: Nyt on kaksi treeniviikkoa takana teoksen kanssa. Ensimmäinen viikko meni lähinnä miettiessä että ketä me ollaan nyt, mutta toinen viikko oli sitten jo tosi selkeä: tässä on nyt tämä vanha porukka, ja kaikki siinä ovat tulleet jotenkin tosi ammattilaisiksi. Toisin sanoen on todella hyvä tehdä töitä yhdessä. 

Itse kun kuitenkin vedän ensimmäistä kertaa ryhmäprosessessia, niin oli hyvä että toisella viikolla tuli sellainen olo että huh, tästä tulee tosi hyvä. Lisäksi kun viime viikolla tuli mukaan dramaturgiksi Juho Keränen, niin loksahti kohdilleen se viimeinen asia, jota meidän meidän työkalupakista ei vielä löytynyt. Juho on kuitenkin myös esiintyjä ja ohjannut esityksiä, joten hän tuntuu olevan juuri se apu jota vielä tarvittiin.

On myös mahtavaa, että ryhmässä on niin monta henkilöä, jotka pystyvät kantamaan vastuuta ja joihin voi luottaa kanssaluojina. Esim. Jeffrey Kamista, joka oli myös hyvin nuori ryhmän alkuvaiheessa, näkee selvästi, että hän on tehnyt paljon ja hyvin monenlaisia esiintyjän töitä.

- miltä tässä vaiheessa harjoituksia näyttää, millaisten teemojen kanssa esityksessä tullaan lopulta olemaan tekemisissä?

WB: Kyllä minä katson itse pitkälti edelleen maskuliinisuuden teeman läpi kaikkia syntyviä materiaaleja ja salissa tehtäviä harjoitteita. Me ollaan keskitytty toistaiseksi tanssitekniikkaan ja ideoiden heittelyyn, joten en osaa vielä sanoa missä määrin teema näkyy ihan puhtaassa Lockingissa. Mutta kaikessa muussa materiaalissa, ja siinä miten me lähdetään Lockingia muokkaamaan esimerkiksi lainaamalla nykytanssin liikerepertuaarin puolelta asioita, tullaan olemaan tekemisissä maskuliinisuuden teeman kanssa. 

AB: Minusta me ollaan aika hyvin varsinkin lähipäivinä päästy käymään läpi maskuliinisuuden tutkimista, joten uskon että se tulee olemaan varsinkin tekstien ja Juhon antamien tehtävien kautta läsnä.

Mutta tietysti kun harjoitellaan joka päivä Locking-tekniikkaa, niin se saadaan myös timmiin kuntoon ensi-iltaan mennessä. Läsnä tulee olemaan myös se mistä meidät tunnetaan parhaiten; showcase, räjähtävyys, näyttävyys ja ilo. Toisin sanoen esityksessä varmasti nähdään myös perinteisiä WFFF-välähdyksiä.

WB: Mehän tehtiin lopulta se työryhmärajaus, että kaikki siihen kuuluvat ovat syntynyt miehiksi. Olin siitä ensin itse vähän huolestunut, mutta sitten meidän pukusuunnittelija Justus Kantakoski oli että eikä mitään, embrace what you are. Joten lopulta se tuntui ihan hyvältä rajaukselta; että katsotaan nyt sitten nimenomaan tästä näkökulmasta maskuliinisuutta.

AB: Itsekin jännitin sitä, että onko työryhmä nyt liian suljettu, että pitäisikö tätä miettiä vähän tarkemmin. Mutta sitten ajatteli, että jos tämä nyt on meidän aihe, niin ehkä juuri tähän teokseen tämä rajaus sopii.

WB: Minua on nyt myös auttanut tosi paljon se, että olen miettinyt tarkemmin kuka on tämän teoksen kohderyhmä, kenelle tätä nimenomaan haluaa tehdä, eikä niin että olisi tekemässä vain geneeristä show-esitystä. Itselleni ovat jääneet resonoimaan Poikien talo, ja esimerkiksi Jäbät ja tunteet -podcast, eli tämän kaltaiset tahot, jotka haluavat käsitellä mieheyttä ja maskuliinisuutta uudella tavalla. 

AB: Joo, toivottavasti me päästään koskettamaan erilaisia kohderyhmiä. Mietin ja suunnittelen tätä myös sitä kautta, että mietin mitä olisin itse halunnut nuorempana nähdä. 

- mitä kaikkia ilmaisukeinoja on käytössä?

WB: Lockingista on mukana sekä freestylea eli improvisaatiota, ja sitten myös niitä ihan setattuja koreografioita, joista me ollaan tunnettuja. Meillä oli myös klovnityöpaja Taina Mäki-ison kanssa, mutta en usko että mitään punaisia neniä tulee. Klovnerian keinoista me keskitytään sen sijaan leikkiin ja nautintoon, sekä yhdessä tekemiseen tai ”rikoskumppanuuteen”. Ne läpäisevät kaikki enemmän improvisaatioon pohjautuvat ja tekstilliset materiaalit. Toisin sanoen esitykseen tulevat tekstipätkät tulevat olemaan enemmän leikkiä kuin näyttelemistä, viemme niitä vähän absurdimpaan suuntaan. 

Minä olen myös ohjannut Laban- ja Forsythe-pohjaisia laatuun liittyviä harjoitteita, joita voi sekoittaa Lockinigiin. On kiinnostavaa nähdä millaisia sooloja tätä kautta alkaa löytyä. Sitten on vielä se, että western on omalla tapaansa mielettömän koreografinen genre, varsinkin Sergio Leonen elokuvat. Esimerkiksi vaikka se miten niissä hahmot ovat paikallaan ja maa liikkuu, ja erilaiset asetelmat. Western toisin sanoen ehdottaa paljon fyysistä ilmaisua, melkein voi sanoa fyysistä teatteria. 

AB: Ollaan tehty myös tosi paljon äänen ja liikkeen yhdistämistä, joka on aika tyypillistä meidän ryhmälle. Aina kun me esiinnytään, niin meillä on tosi paljon ääni mukana meidän tekemisessä. Se liittyy nimenomaan siihen miten me tehdään yhdessä, miten meillä on esityksen aikana koko ajan kontakti toisiimme. Meidän esiintyminen ei ole vain frontaalia showta, vaan siinä on yhteinen kaveruus läsnä. Niin myös varmasti olemaan tässä esityksessä.

- Lockingissa yksi keskeinen elementti on jokaisen tanssijan ”character” – miten tämä ilmenee liikkeen tasolla, entä teksteissä. Uiko se sinne?

AB: Varmasti tulee uimaan myös teksteihin, mutta Lockingissa character liittyy nimenomaan liikkeisiin ja tanssimiseen. Lockingissa perustekniikat on aika tiukat ja rajatut eli taitaa olla viisi nimettyä käsiliikettä ja tietty määrä nimettyjä askeleita. Character liittyy siihen miten perusliikkeet sopivat kunkin omaan kehotyyppiin, miten jokainen lähtee tekemään niistä oman näköistään tanssia; mikä saa sut loistamaan, mikä on just sun tapa liikkua ja olla?

WB: Se liittyy myös siihen, miten tanssijat ovat kontaktissa muihin perusliikkeiden avulla. Kaikilla nimetyillä perusliikkeillä nimittäin on tavallaan sosiaalinen tausta. Esim. liike ”point” liittyy siihen, että sen tekeminen tarkoittaa, että sinä huomioit sen ketä osoitat. Se luo myös sitä sun characteria; mitä juuri sinä tarkoitat juuri sillä liikkeellä, ja se miten sinä alat varioimaan ja leikkimään niillä. Tekstin tasolla tämä ehkä liittyy juuri siihen, että me ei tulla näyttelemään, vaan me leikitään myös teksteillä. Ja myös sen jokainen meistä tekee omalla tavallaan.

A Fistful of Funk nähdään Tanssin talon Pannuhallissa ajalla 3.–8.6.2024