Miksi halusit tehdä uuden version Kotimatkalla-teoksesta juuri Isnäsissä?
Kotimatkalla-teoksen edellinen versio sijoittui lähiömaisemaan. Minua kiinnosti millaisia näkökulmia koti-teemasta nousisi esiin hyvin erilaisessa ympäristössä. Onko kokemus kodista erilainen lähiössä ja maalaiskylässä?
Minua on myös jostain syystä aina kiinnostanut tehdä esityksiä sellaisiin paikkoihin ja konteksteihin, joissa ei ole infrastruktuuria esityksen tekemiselle; tämä pätee myös Kotimatkalla/Edöntie-teokseen. Käytännössä on varsin työlästä ryhtyä toimimaan ilman sitä infrastruktuuria, aloittaa tavallaan ihan nollasta, mutta se on myös jännittävää, sellaista uudisraivaaja-meininkiä.
Mitä "koti" tarkoittaa tämän teoksen kontekstissa? Entä kotimatkan käsite?
Ajattelen että teos ja sen merkitykset avautuvat vasta katsojien kautta. Siihen saakka me teoksen tekijät "hapuilemme pimeydessä"; herättelemme ja tuupimme asioita liikkeelle paikoissa ja ihmisissä, tietämättä vielä mitä sitten tapahtuu. Vasta katsojien myötä, siinä vuorovaikutuksessa katsottavien ja katsojien välissä, teos tulee näkyväksi. Odotan siis innolla ja uteliaisuudella millaisia näkökulmia kotiin tämä teos tulee avaamaan.
Koti, kodin tuntu, kotona olemisen tunne, on minulle henkilökohtaisesti asia, jota yritän tavoittaa, jota olen aina yrittänyt tavoittaa. Se on jonkinlainen perillä olemisen tuntu, joka kuitenkin tarkoittaa myös matkalla olemista.
Koti on tuntu, jonka löydän yllättävistä paikoista ja yllättävistä hetkistä, se on jotain mikä laskeutuu ympärilleni, yllättäin. Kodin tuntu minulle ei ole riippuvainen jostain tietystä paikasta, mutta jotkut paikat, ympäristöt, ja ihmiset, herättävät sen helpommin. Minulle siis tässä teoksessa koti tarkoittaa paradoksaalisesti sekä matkalla olemista että perillä olemista, konkreettisina ja henkisinä tapahtumina.
Kotimatkalla/Edöntie-esitykset Isnäsissä Loviisan lähellä 29.–30.8. sekä 5.–6.9.2020.