Sonja Jokiniemen teoksissa ihmisyyttä määrittelee normaaliuden mahdottomuus. Hänen uusin teoksensa Armo avaa assosiatiivisen tilan, jossa muistoesineet ja muistelu punoutuvat käsinkosketeltavaksi epäjärjestykseksi.
Armo on neljälle ainutlaatuiselle tanssijalle luotu koreografia, joka käsittelee muistojen jäänteitä sanattomina, kehollisina kertomuksina. Teos kietoutuu Jokiniemen karjalaisten juurien ympärille ja ammentaa muistoista, jotka nousivat esille hänen menetettyään isänsä hiljattain.
Jokiniemen kadonneiden Laatokan sukujuurten henkiset jäänteet ovat painautuneina teoksen syklisiin koreografisiin kuvioihin, jaettuihin toisteisiin rituaaleihin ja pakkomielteisiin yksilöllisiin tapoihin toimia. Teoksen ytimessä ovat elämän ja kuoleman syklinen ja epälineaarinen luonne sekä jäljelle jääneet muistot.
Armo kutoo näyttämölle täsmällistä mutta epätäydellistä koreografiaa, joka heijastelee Jokiniemen transgressiivista pohdintaa naisten tekemästä työstä. Armo pyrkii ohjaamaan huomiota pois taiteen hallitsevista esteettisistä käsityksistä sekä normatiivisista tiedon ja kielen käsittelyn tavoista. Sen tavoitteena on vapauttaa sellaiset alitajuiset ja kurittomat voimat, jotka muutoin saatettaisiin mieltää poikkeaviksi, hassuiksi tai epäjohdonmukaisiksi.
Koreografia: Sonja Jokiniemi
Esiintyjät: Leila Kourkia, Krassen Krastev, Marlon Moilanen, Tuuli Vahtola
Valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Äänisuunnittelu: Gil Schneider
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Sonja Jokiniemi
Residenssituki: Kunstenwerkplaats Pianofabriek (Bryssel)
Tukijat: Taiteen edistämiskeskus, Suomen kulttuurirahaston liikkuvuustuki
Ennakkokuvat: Eva-Liisa Orupõld